Lammasmaailma

 

Manifesti: Miten suomalainen lammas voi parantaa maailmaa – 4 tosiasiaa

Peruste I: Tuotantoeläimenäkin lammasta on mahdollista kasvattaa kestävällä tavalla

Kestävässä tuotannossa huolehditaan eläinten, hoitajien ja ympäristön hyvinvoinnista. Kestävä tuotanto on taloudellisesti kannattavaa ja perustuu oikeudenmukaiseen tulonjakoon.

Lammas on laumaeläin ja sellaisena sitä tulee kasvattaa. Kesällä lampaat laiduntavat viljellyillä laitumilla, maisemanhoitokohteissa tai luonnonlaitumilla. Eläinmäärät sopeutetaan laitumien kantokykyyn ja lampuri valvoo niin uuhien kuin karitsoiden riittävää ravinnonsaantia ja vaihtaa tarvittaessa laidunta. Sisäruokintakaudellakin lampaat elävät ryhmissä, joissa kaikille eläimille on riittävästi tilaa syömiseen ja juomiseen. Hyvin kuivitettu olkipatja takaa varmimmin puhtaan ympäristön ja hyvän sisäilman. Ruokinnan rationalisointi ja automaattiset vesikupit varmistavat, että hoitajan aikaa jää myös eläinten tarkkailuun. Erityisen tärkeää tämä on karitsointiaikana.

Lammasterveydenhuolto ehkäisee sairauksia ja lisää tuotannon suunnitelmallisuutta. Keskeisiä terveydenhuollon kohteita ovat uuhien tiineystarkastukset ja kuntoluokitukset, karitsoiden punnitukset, loistorjuntasuunnitelmat, tarttuvien tautien ehkäisy ja rokotus- ja sairaudenhoitokäytännöt. Terveydenhuollon työkaluja ovat toimintakäsikirja ja koulutus. Lisäksi lampurit tarvitsevat riittäviä neuvonta- ja eläinlääkäripalveluita.

Ammattimaisen lammastalouden tulonlähteitä ovat mm. liha, villa, taljat ja maisemanhoitolaidunnus. Asiakkaiden laatutietoisuus syntyy siitä, että he tuntevat suomalaista monipuolista lammastaloutta.

 

Peruste II: Lammas on laitumella monipuolisessa työssä

Märehtijänä lammas kasvaa pääasiassa laidunkasveilla ja heinällä – rehuilla, joita ihminen ei voi hyödyntää ravinnokseen. Lammastalouden piiriin voidaan ottaa alueita, jotka eivät sovellu muunlaiseen maanviljelyyn. Lammastalous voidaan myös sovittaa tilan muuhun kasvinviljelyyn laidunkierron puitteissa.

Kasvipeitteinen laidun pidättää talvellakin hyvin ravinteita ja ehkäisee valumia vesistöön.  Siirtyminen luomuviljelyyn on jo nyt monelle lammastilalle toimiva ja kannattava vaihtoehto. Luomuviljelyssä käytettävä typpeä sitova apila maittaa lampaille hyvin.

Hoidetut laitumet pitävät maisemat avoimina ja kauniina. Perinnebiotooppien maisemanhoitajina lampaat ovat vertaansa vailla helpon käsiteltävyytensä, kasvillisuuden monimuotoisuutta lisäävän laidunnuskykynsä ja sympaattisen olemuksensa vuoksi.

 

Peruste III: Suomenlampaan villa on ainutlaatuinen tuote käsitöihin, talja luonnon taideteos

Suomenlampaan villa on hienoa ja kiharaa. Luonnollinen värikirjo vaihtelee puhtaan valkoisesta eri sävyisten ruskeiden kautta syvän mustaan. Luonnonharmaat ja kauniin moniväriset muut alkuperäisrodut, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas, ovat lammasmaailmamme rikastuttajia. Villan laatuun lampuri voi vaikuttaa jalostuksella, kerinnän ajoituksella ja raakavillan tilalla tapahtuvalla lajittelulla. Yksilölliset langat syntyvät eri värisävyjä sekoittamalla tai esim. lankojen kasvivärjäyksellä.

Karitsanvillalanka soveltuu hyvin ihoa vasten pidettäviin neuleisiin, pehmeisiin huopiin ja shaaleihin sekä lasten vaatteisiin. Aikuisen lampaan villasta kehrätyt langat soveltuvat vaatetuskankaisiin ja neuletuotteisiin. Huovutusominaisuuksiltaan suomenlampaan villa on maailmankuulu käsitöiden ja käyttöesineiden raaka-aine. Lampaan villa on uusiutuva raaka-aine, joka elinkaarensa lopussa päätyy takaisin luonnon kiertokulkuun.

Suomenlampaan taljoissa on erinomainen kiilto ja kaunis kihara. Karva on silkkimäistä ja luonnollisia värivaihtoehtoja on runsaasti – samassakin taljassa ruskean tai harmaan sävy voi vaihdella siirryttäessä keskeltä reunoille.  Karvan pituus vaihtelee lyhyestä kiharasta eripituisten tapulien kautta aina kammattuihin pitkiin villoihin.

 

Peruste IV: Lammas maistuu ja tuntuu hyvältä

Karitsanliha on miedonmakuista, hienosyistä ja mureaa, ja siitä on nopeaa valmistaa ruokaa. Liha kannattaa käyttää luullisena, jolloin ruuan maku vielä paranee.  Aikuisen lampaan liha on tummempaa ja aromikkaampaa ja sopii fileiden lisäksi hyvin mm. jauhelihaksi ja lihajalosteisiin. Lampaanlihassa rasva on lihaksen pinnalla ja se on helppo poistaa ruuanvalmistuksen yhteydessä.

Lampaanlihan käyttö yhdistetään Suomessa usein pelkästään pääsisäiseen tai muihin juhlapyhiin. Lihan mureuden, maittavuuden ja ekologisen tuotantotavan vuoksi sillä olisi helppo luoda uusia makuja ja vaihtelua myös arkiruokiin.

Villa ja langat ovat monille harrastajille intohimo, vielä useammalle suuren tyydytyksen aihe valmiina käsitöinä. Villa tuntuu lämpimältä, hoitaa ihoa ja lämmittää kosteanakin. Villainen lahja ei jätä saajaansa kylmäksi.

Huovuttaminen on helppo ja hauska yhdessäolon muoto mm. lapsille ja nuorille.

Hyvin muokatut lampaan taljat ovat monikäyttöisiä, kauniita ja ekologisia sisustusmateriaaleja.

Laidunta täplittävä lammaskatras tuottaa mielihyvää myös katsojalleen. Lampaan käsittelystä ja rapsuttamisesta nauttivat sekä eläin että hoitaja.

(julkaistu alunperin 11.11.2011)