Lammasmaailma

Miksi oikea-aikaisuus on niin tärkeää myös terveydenhuoltotyössä

Työ lampolassa on sesonkimaista. Vuodenaikojen ja uuhien tuotantokierron lisäksi työn sesonkimaisuutta voivat aiheuttaa ainakin maisemanhoitolaidunnus, lihan suoramyynti ja joulukauppa. Osaan sesongeista voi varautua paremmin, osaan huonommin. Osaa voi jopa yrittää tasoittaa. Silti lampurista voi välillä tuntua, ettei yksi sesonki ehdi loppua ennen kuin seuraava jo alkaa.

Ei sovi unohtaa, että sesongit vaikuttavat myös terveydenhuoltotyön aikatauluihin. Uuhen tuotantokiertoon liittyy useita eläinten terveyttä ja hyvinvointia turvaavia vaiheita, joiden hyvä hallinta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen. Lampolan tuottavuus paranee, kun samalla tuotantopanoksella, esim. työajalla, saavutetaan aiempaa enemmän tuotosta ja myös jaksamista (työhyvinvointia). On tehtävä oikeita asioita oikeaan aikaan. Seuraavassa esimerkkejä:

Vain oikeaan aikaan otetut papananäytteet ennakoivat luotettavasti loistilannetta ja sen muutoksia. Loistautien torjunnassa ennaltaehkäisy on monin verroin kannattavampaa kuin ripuloivien karitsoiden lääkitseminen ja viikkoja pidentynyt kasvatusaika. Loistautien ehkäisy ratkaistaan oikeanlaisella laidunnuksella. Lääkityksistä on toisinaan korvaamaton apu, mutta niistäkin vain oikealla hetkellä ja oikealla tavalla annettuina.

Kuntoluokitus on välttämätön taito, kun seurataan uuhien tuotantovaiheen mukaisen ruokinnan onnistumista. Kuntoluokitus on aloitettava kaksi kuukautta ennen astutusta, jotta ruokinnan muutoksilla ehditään saada kaikki uuhet oikeisiin kuntoluokkiin ennen astutuskauden alkua. Tämän jälkeenkin kuntoluokitusta on jatkettava 3-4 viikon välein aina karitsointiin saakka. Jos kuntoluokitus aloitetaan liian myöhään, ei sillä ehditä kuin todeta tapahtuneet virheet ja toivoa parasta tiinehtyvyyden tai karitsoiden elinvoimaisuuden osalta.

Tiineysultraus (+ siihen liittyvä terveydenhuoltotyö) on Suomessa edelleen liian vähän käytetty työkalu tuottavuuden lisäämiseksi. Tiineysultraus on ajoitettava eläinten 50.-70. tiineysvuorokauteen – eli ei liian aikaisin tai liian myöhään. Tuloksilla on mahdollista jakaa uuhet ruokintaryhmiin ja kohdistaa erityisvalvontaa oikeisiin eläimiin. Erityisesti tulee tarkkailla monisikiötiineyksiä, alhaisia kuntoluokkia ja potentiaalisia utareongelmia. Tiineysultrauksessa saadaan lisäksi tieto siitä, missä vaiheessa mikäkin uuhi karitsoi. Adoptioihin varautuminen paranee.

Edellä mainitut terveydenhuollon kohteet ovat esimerkkejä asioista, joissa ajoitus ratkaisee aivan keskeisesti hyvän lopputuloksen. Oikea ajoitus ei tule yllätyksenä enää sen jälkeen, kun pässi on laitettu uuhien joukkoon (ja otettu ajoissa pois) tai kun kalenteri näyttää huhtikuuta tai kun uuhien ja karitsoiden laidunkausi on päässyt alkuun.

Tuomme vuodenvaihteessa 2018 tarjolle dynaamisen sähköisen työkalun, ”digitaalisen assistentin”. Se helpottaa lampuria huomattavasti

  1. terveydenhuollon mahdollisuuksien hyödyntämisessä
  2. parannuskohteiden tunnistamisessa ja
  3. kriittisen tärkeiden asioiden muistamisessa ja muistiin merkitsemisessä.

Kiimojen synkronointi

Kiimojen synkronoinnilla tavoitellaan tiiviitä, noin neljän viikon karitsointijaksoja. Tiiviistä karitsointijaksosta on merkittäviä hyötyjä niin lampurin jaksamiselle kuin eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Karitsointijakson lyheneminen 5-6 viikosta 4-4,5 viikkoon keventää karitsointien valvontaa, kunhan ruuhkaisimpien viikkojen työvoiman tarpeeseen on varauduttu etukäteen.

Merkittävin etu syntyy siitä, että saman ikäisten karitsoiden hoitaminen tehostuu, kun valvontatyö voidaan kohdistaa yhtä aikaa useampaan uuheen ja karitsaan. Myös adoptioille syntyy aiempaa enemmän mahdollisuuksia. Karitsoiden terveyttä parantaa myös vanhimpien ja nuorimpien karitsoiden ikäeron pieneneminen. Tartunnat vanhemmista karitsoista nuorempiin vähenevät ja tautiriskit pienenevät. Esim. kokkidioosin riskiä lisää merkittävästi juuri karitsoiden suuri ikäero lampolassa.

Liki kaikki uuhet on mahdollista saada kantaviksi neljässä viikossa. Kiimojen synkronointiin voi käyttää tilanteesta riippuen leikattuja ns. teaser-pässejä tai pässiefektiä: Uuhet eivät saa haistaa pässiä kuuteen viikkoon. Sitten pässi tuodaan astutusryhmään ja pidetään siellä korkeintaan neljä viikkoa. Astutusten seuraamiseen voi pässin rinnan värjätä eri väreillä esim. eri viikkoina. Aikuiselle suomenlammaspässille sopiva uuhimäärä on noin 50 uuhta. Rotujen välillä on eroja.

Pässien kunnon tarkastus on tehtävä kaksi kuukautta ennen astutuskauden alkua. Niiltä tarkistetaan kuntoluokka, hampaat, raajat, sorkat ja liikkeet – kaikenikäisiltä pässeiltä myös kivekset (kimmoisuus ja liikkuvuus) ja siitin. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä pässien työhuipun alkaessa. Ostopässit on tuotava lampolaan hyvissä ajoin ennen astutuskauden alkua noudattaen hyviä karanteeni ja sopeutuskäytäntöjä.


Uuhien valinta ja kunnostus

Hyvä tapa olisi valita tuotantouuhet huolella vähintään kaksi kuukautta ennen astutusten alkua. Silloin tulisi aloittaa myös niiden kuntoluokittaminen. Sopivat uuhet ovat terveitä ja rakenteeltaan kestäviä. Niillä ja niiden emillä on hyvät emo-ominaisuudet. Hampaat ovat kunnossa, sorkat hoidettu. Tavoitteena on valita uuhia, joilla on perusedellytykset kasvattaa tasakokoinen karitsue.

Utare tulee tutkia huolellisesti aina siinä vaiheessa, kun päätetään, mikä uuhi otetaan astutusryhmään. Utare tunnustellaan huolellisesti vieroituksen yhteydessä ja tarvittaessa uudelleen muutaman viikon kuluttua. Huonon mallinen utare tai kovettumat itse utarekudoksessa ovat perusteita karsinnalle. Uuhen karsimista pitää harkita myös silloin, jos sillä vaikuttaa olleen imetyskaudella ongelmia maidontuotannossa ja karitsat ovat kasvaneet huonosti.

Joskus uuhella on utareissa pehmeitä selvärajaisia pallukoita. Ne ovat nesteen täyttämiä rakkuloita, jotka eivät niinkään ole riski utaretulehdukselle, mutta rakkula vie tilaa toiminnalliselta utarekudokselta.

Uuhet kunnostetaan hyvissä ajoin ennen astutuskautta. Lihavat uuhet laihdutetaan. Tavoitteena on kuntoluokka 3-3,5 noin kolme viikkoa ennen astutuskauden alkua.

Huom! Tarkista seuraavan kuntoluokituskurssimme ajankohta koulutuskalenterista.


Tautien ennaltaehkäisy on merkittävä osa kestävää lammastaloutta

Lammaslääkäri kävi kansainvälisessä eläinlääkärikongressissa. Siellä keskityttiin lammastaloutta koskettaviin globaaleihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin (ISVC2017, Harrogate). Kongressijärjestäjän, Englannin lammaseläinlääkäriyhdistyksen tavoitteena on edistää tautien ehkäisyä ja lampaiden hyvinvointia lisäämällä tieteellisen tutkimuksen ja käytännön kokemusten vuorovaikutusta. Kongressin yleisteemana oli lammastalouden tehokkuuden parantaminen kestävällä tavalla toisaalta kehittyneissä maissa, toisaalta kehitysmaissa. Viime mainituissa voi lammas- ja vuohitalouden merkitys ruokaturvalle ja köyhyyden vähentämiselle olla tulevaisuudessa entistäkin suurempi.

Suomalaisesta näkökulmasta oli hätkähdyttävää ja rohkaisevaa todeta, miten olemme toistaiseksi säästyneet monilta intensiivisen lammastalouden hankalilta ja kalliiksi käyviltä taudeilta. Tällaisia ovat erityisesti tarttuvat sorkkaongelmat ja yhä vaikeammin vastustettavat sisäloistartunnat. Näiden lisäksi monissa maissa joudutaan vastustamaan myös tarttuvia utaretulehduksia, keuhkotulehduksia ja abortin aiheuttajia. Tehokkaita rokotteita ei aina pystytä kehittämään. Tautien vastustaminen ja hoito edellyttävät mm. joukkolääkityksiä, jotka aina lisäävät riskiä lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien ja loisten valikoitumiselle. Antibiootti- ja loislääkeresistenssi puhuttavat maailmalla yhä enemmän ja niiden vastustaminen nähdään selvästi osana eläinten ja ihmisten yhteistä terveyttä (”One health”).

Suomen kaltaisessa maassa ei voi ongelmien ennaltaehkäisemiseksi korostaa liikaa bioturvallisuuden ja karanteenin merkitystä elävien eläinten tuonnissa ja tilojen välisessä eläinkaupassa. Ostettavan eläimen terveyden lisäksi on tunnettava koko myyjätilan eläinten terveystilanne pidemmältä ajalta.

Tarttuvien tautien ehkäisy vaatii yhteistyötä. Tämä kongressimatka toteutettiin Lihasulan säätiön, Tuotantoeläinlääkäriyhdistyksen ja Lammasmaailma Oy:n avulla. Lammaslääkäri esitteli kongressissa tavoitteellisen loistorjuntaohjelmamme ”Three steps to sustainable control of gastrointestinal nematodes in Finland”.